Kun voikukkien kukinta meni ohi

Surullista. Huomasitko sinä niiden kukinnan?

Olin eräänä kesäkuun lopun iltana tutulla kävelylenkillä. Lenkin loppupuolella havahduin yhtäkkiä siihen, että voikukat olivat jo ”hattaroina”. Muistatko sinä niitä lapsuuden kesiä, kun puhalsit veljesi tai siskosi kanssa niitä kilpaa? Minä muistin.

Oloni oli haikea. Niinkö taas oli mennyt yksi aika ohi elämässäni, kun päivät ovat olleet niin täynnä? Kyllä. Tiesin, että kaikki johtui siitä, että en ollut lainkaan suunnitellut viikkojani muutamaan kuukauteen. Työn ja vauhdin hurmiossa otin vastaan uusia asiakkaita, otin käyttöön uuden järjestelmän, osallistuin erilaisiin tilaisuuksiin, toteutin pari uutta projektia ja tottakai tein jo kaiken mitkä asiat siihenkin asti olivat koko ajan työn alla.

Nyt kun havahduin siihen hetkeen, kun huomasin voikukkahattarat, ymmärsin että oli aika pysähtyä. Hengähtää ja katsoa hetki pitemmän ajan päähän ja laittaa asiat kalenteriin ylös.

Tämä on sitä itsensä johtamista. Aina emme siinä onnistu, mutta kun onnistumme, helpottaa se meitä itseämme.

Itsensä johtamisessa

tärkeintä on se, mitä asioita itse arvostaa ja pitää tärkeinä. Ymmärrän yrittäjänä, että jos minä sairastun, kukaan ei tee töitäni. Siksi tärkeintä minulle onkin itsestäni huolehtiminen. Tämä tapahtuu niin, että minulla on aikaa lomailla, aikaa olla perheeni ja ystävieni kanssa, aikaa liikkua, aikaa hengähtää ja pysähtyä. Näiden asioiden avulla jaksan sitten innostua myös työstäni.

Jaksatko sinä?

- Henna

apua_johtamiseen_yritykselle_hhr_henna_nurminen.JPG